Pitkäaikaisena Muumifanina minulle tuli yllätyksenä tietooni, että kauniin Syyslaulun alkuperäinen sanoitus on peräisin Tove Janssonilta.
Tätä laulua hyräilin illalla tytölleni nukkumaan mennessämme ja se on nyt syksyn tullen kummitellut muutenkin mielessä. Siinä on jotain haikeaa, jotain romanttista, jotain arkista ja jotain haaveilevaa, jotain katoavaa, jotain pysyvää, vanhaa ja nostalgista.
Alla tämän laulun sanat.
Syyslaulu:
Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa,
illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi lainkaan.
Nyt muistan miten paljon tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan sainkaan
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie
Etsin jotain mikä meiltä unohtunut on,
minkä löytää mä avullasi voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä ois voinut olla toisin.
Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään,
eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme silloin ehkä nään
keinon, jolla vielä kaiken saamme kukkaan.
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie.
Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne vie tää.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.
Nyt majakat me näämme, kun myrsky raivoaa,
tuuli vaahtopäiden äänet tänne kantaa.
Ja tärkeintä on sydämmemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie.
Syyslaulu (alkuperäiseltä nimeltä Höstvisa) on Erna Tauron säveltämä laulu Tove Janssonin sanoihin. Suomalaiset sanat lauluun on tehnyt Esko Elstelä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)